500 työllistymistä rikki! SIB hanke maahanmuuttajien työllistämisen moottorina

500 työllistymistä rikki!

Lähdimme 2016 vuoden lopussa mukaan SIB-hankkeeseen minkä tavoitteena on työllistää Suomessa asuvia maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita ja viime viikolla saavutimme Biisonin ja Entry Educationin yhteistyön kautta 500 työllistymisen rajan!!!

Monen suunnanmuutoksen, epäonnistumisen, kompuroinnin ja mutkan kautta syntyi malli, jonka avulla pystytään tehokkaasti avustamaan maahanmuuttajia työelämään ja ratkaisemaan suomalaisten yritysten työvoimapulaa. Ehdottoman tärkeässä roolissa on ollut toimivan vuoropuhelun rakentaminen maahanmuuttajien ja merkittävien kotimaisten työllistäjien välille.

Mistä lyhenne SIB tulee?

SIB on lyhenne sanoista Social Impact Bond ja kyseessä on rahoitusinstrumentti, jonka avulla sijoittajien rahaa voidaan allokoida projekteihin, millä yritetään aikaansaada yhteistä hyvää. Yleisimmin sijoittajat saavat tuottoa sijoitukselleen ainoastaan, jos yhteiskunta hyötyy hankkeesta maksettua sijoitustuottoa enemmän. Normaalia on, että esimerkiksi puolet tai kolmasosa nykytilanteeseen verrattuna saatavasta hyödystä koituu sijoittajien hyväksi. Jos hanke taas epäonnistuu niin sijoittajat menettävät sijoitetun pääoman osittain tai pahimmassa tapauksessa kokonaan. Nyrkkisääntönä siis on, että jos hanke menee hyvin niin kaikki voittavat ja jos hanke epäonnistuu maksavat sijoittajat laskun. Ratkaisevassa roolissa hankkeen toteutumisen kannalta ovat olleet ennakkoluulottomat rahoittajat ja työnantajat jotka ovat rohkeasti lähteneet mahdollistamaan uudenlaisen mallin testaamisen. Heistä muutamia on mainittu kirjoituksen lopussa.

Yksi mallin parhaimmista puolista on, että se antaa palveluntarjoajille vapauden etsiä toimivia toimintamalleja ja käyttää harkintaansa tietyissä rajoissa, miten saavuttaa asetetut tavoitteet. Tämä suosii trial & error henkistä tekemällä oppii lähestymistapaa ja suuntaa pystytään muuttamaan nopeastikin, jos huomataan että kuljettu tie ei johda maaliin. Ratkaisevassa roolissa on myös aktiivinen yhteistyö yksityisten yritysten kanssa, koska työpaikat eivät ilmesty tyhjästä. Toimintamallina tämä poikkeaa radikaalisti perinteisestä TE-toimistojen tarjoamista kotokoulutuksista, mitkä ovat erittäin tarkoin säädeltyjä ja liikkumavaralle ja luoville ratkaisumalleille ei juuri ole jätetty tilaa.

Miksi uudenlaisia malleja tarvitaan? Lyhykäisyydessään siksi että perinteiset mallit eivät tuota tulosta ja useilta toimialoilta loppuvat tekijät, ellei maahanmuuttajia saada aktiivisesti autettua työelämään ja osaksi Suomalaista yhteiskuntaa.

No miten hanke on Biisonin ja Entry Educationin näkökulmasta mennyt?

Koulutusosion suorittaneita: 880 ahkeraa koulutettavaa
Tehtyjen työsopimusten määrä: 505 kpl (joista 453 eri henkilölle)
Tänään heistä on yhä palkallisessa työsuhteessa: 388 henkilöä
Työllistymis % (koulutusosion loppuun suorittaneet): 51 %

Tällä hetkellä yhteistyömme kautta työllistyy 20-30 maahanmuuttajaa kk-tasolla.

2018 Raaka datan perusteella vastaava työllistymisprosentti perinteisten TE-toimistojen toimenpiteiden kautta, mukaan lukien kotokoulutus on ollut 10-20%.

Vuositasolla hanke säästää miljoonia euroja veronmaksajilta. Tähän päälle kun lasketaan vielä maahanmuuttajien työllistämisen yhteiskunnalliset vaikutukset ja työvoiman saatavuuden kautta realisoitunut yritysten kasvu, niin voidaan varmasti todeta että malli toimii ja sitä on syytä jatkaa.

2016 loppuvuonna alkanut hanke päättyy uusien opiskelijoiden koulutukseen ohjaamisen osalta tämän vuoden lopussa ja olisi sääli ellei sille saataisi jatkoa TEM:in osalta.

Työllistäjiä (Biisoni ja Entry yhteistyö): Fazer, Lindström (Comforta), Biisoni, Valmet Automotive, Burger King, Taco Bell ja monia muita.

Sijoittajia: EIF, Sitra, SOK, Tradeka, Espoon kaupunki

Jukka Illi

Toimitusjohtaja

+358123123123


jukka.illi@biisoni.fi